Katot, nuo avoimet autot

Lapsena, kun olin pienempi kuin nyt ja isä isä uskoi minulle Minolta SRT 101 kameransa, olin otettu.

Kamerassa oli 24 ruutua TriX:ää. Otin muutaman kuvan harkiten. Tähtäsin, tarkennin ja yritin saada valotuksen kohdilleen.

Filmi ei ollut silloin mikään hetken hurmio.
Lapsuus oli silloin muutakin kuin lapsena oloa ja leikkiä.
Pimiössä tuntikausia sutattua tuli mieleen, onko tässä mitään järkeä.
Olihan siinä.