Friday, December 11, 2009

Lätäkkää touhua

Suomen joulukaupungiksi julistautuneessa Suomen Turussa on alkanut Lumen loppumisen jälkeen sopivasti ajoitettu koko vitun Euroopan kulttuuripääkaupunkitouhun aiheuttama sivukirjastojen sulkemisvimma, josta säästyneet rahat käytetään virkaheittojen taiteilijoiden installaatioista johtuvien tekotaiteellisten tunteiden jälkipyykkiin.
Vitttu mitä touhua.
Joulukuinen rapakko Suomen Turusta.

Friday, November 20, 2009

Jää, mikset sä tulekaan

Aurajoen rannat ovat sieltä sun täältä heinitettyjä.
Joet kutsuvat ruohikkoa.
Rovaniemi ja Turku ovat joutuneet ideologiseen kaksintaisteluun siitä kumman joulu on aidompi. Itse ajattelen, että aitous on sydämmestä pulppuavan totuuden ja ihmissrakkauden välisen kitkan aiheuttaman ristiriidan selvittämisestä johtuvan ekologisen jalanjäljen paikkaamisen ohella syntynyt hinnan takaisinmaksun häpeän karkoitus.

Saturday, November 14, 2009

Lumi peittoaisi harmauden

Pimeän ja harmaan marraskuun keskellä on pakko ajatella jotain värikästä, kuten värinää tai pölynimureita.
Ulkona ilma on kuin Gobin autiomaassa: hiekka pöllyää pakkasessa.
Ei ole helppoa autiomaalaisillakaan.


Sunday, November 01, 2009

Asiattomuus tukkii kuvat

Turussa jollain on paljon sanottavaa. Tuo joku on raapustanut koko kaupungin täyteen tageja ja muuta kirjaviisautta.
Tänään tuli räpsittyä liki sata kuvaa ympäri keskustaa ja jokaisessa kuvassa oli jonkinlainen itseilmaisun ilmentymä. Ei tolppaa, sähkökaappia tai seinää ilman töhryjä.
Ostakaa niille lapsille suttupaperia ja värikyniä että saavat purkaa taiteellisia ambitioitaan kotioloissa.

Friday, October 30, 2009

Päivän bonzai iskee silmää

Aikaa on mennyt siitä, kun viimeksi olen tänne kuvan laittanut.
Aika juoksee kuin piimä, se menee (tai tässä tapauksessa valuu piimäpurkista) ajatustakin hitaammin.
Mitä on viikko vuodesta? Ei mitään. Onko kauas pitempi matka kuin lähelle, ei välttämättä.
Kun kuvasta poistaa kaiken oleellisen, mitä jää jäljelle?
Nainen, joka esittäytyy vastapäisen talon ikkunassa ns. ryntääät töröllään ei paljon hymyilytä.
Joskus vain tulee sellainen olo, että voisi mieluummin ottaa kauppareissulle mukaan objektiivisesti tarkemmin ja lähemmin ympäristöä havainnoivan 300 millisen objektiivin 180 asteisesti piirtävän Pelengin sijaan.
Aina ei voi voittaa.
Tänään näin.

Thursday, October 08, 2009

Orava roikii

Heinäkuun lopulla törmäsin toljottavaan puu-eläimeen, mikä lie opossumi tai hylje konsanaan luuli olevansa.
Hetkiseksi siinä toisiaan tuijottelevat eliöt jähmettyivät paikoilleen toisiaan tutkaillen, kunnes laukaisin kameran ja elukka havahtui sulkimen ääneen häipyen muina oravina puun latvuksiin.
On siinä oravamuorilla jälkeläisilleen sattumuksesta kertomista pitkäksi aikaa.

Friday, October 02, 2009

Otukka hirressä

Loppukesästä seiniin lyöttäytyi värikkäitä olioita.
Oli se vaan semmoinen se loppukesä.
Eivätpä ainakaan roikkuneet löysässä hirressä, on ne vain melkoisia hirsiä.
Mikäpä se siinä hirsiä vedellessä, loppukesällä.

Saturday, September 26, 2009

Talous sotkee taloussotkut

Keskustapuolue pettää aina. Valehtelee.
Kokoomus on rikkaiden puolue.
Vihreät ovat kokoomuksen puutarhanhoitosiipi.
Kristill.. kristilliset ovat ainoa oikea puolue, jos ei lasketa rehellisyyttä, valehtelua ja pilalle mennyttä puutarhanhoitoa rikkaudeksi.
Perussuomalaiset ovat kuin hyeena, joka katsoo ja odottaa mitä raadosta jää kaluttavaksi.
Loppujen lopuksi valtakunnassa kaikki hyvin.
Hyvä siinä Muumimamman maatessa, vaikka Mörkö voi olla jo kulman takana.
Kuvassa jonkun hyönteisen metamorfoosin jälkeinen tyhjä kuori.
Mutta sehän jo olisi liikaa vaadittu?

Sunday, September 20, 2009

Omena päivässä pitää pirun loitolla

Ikkuna, eli Windows. Allegoria, mutta olisi mielenkiintoista tietää kenen kuolleet esivanhemmat raahasivat nämäkin kivet Maarian kirkon seiniin silloin kun sitä tehtiin. Miten niin Mac? Kuka muu kantaisi tietokoneita kirkkoon missä ne olisivat kaikkien katsottavana satoja vuosia myöhemmin? Ja toimisivat? Hullua se.

Friday, September 18, 2009

Sylvian versus vastaan Walker

Korvissa soi David Sylvianin uusin levy, Manafon. Tämä täytyy kokea.
Ei tämä ole synkkää. Onhan vain melankolista ja hilpeää kälätystä.
Sylvian alkaa olla yhtä avantgardista kuin Scott Walker, paitsi että Sylvianin levyllä ei hakata lihaa eikä huudateta aasia.
Toivottavasti tämän levyn saa vinyylipainoksena.
CeeDeet kun ovat edelleenkin köyhien ja oppimattomien moukkien äänekäs harrastus.
Pienet levyt, pienet mielet.

Thursday, September 17, 2009

Koskessa kasvava puusto epäröi

Aurajoessa sijaitseva Halistenkoski on aika säälittävä leluviritys lapsuuteni Kemijoen Taivalkoskeen verrattuna.
Taivalkoskessa virtasi "vähänveen" aikaankin enemmän vettä kuin Aurajoessa ehtii vuodessa yhteensä lirua.
Oli se joki.
Väylä.

Friday, September 11, 2009

Takki nojautuu mäntyyn

Eräänkin elokuisen mettäreissun aikana oli hyvä heittää sarkatakki hetkeksi kuivumaan petäjään.
Hikisyys aiheuttaa liukkautta ja liukkaus ei kuivaan mielenlaatuun sovi.
Vakavuus ennen kaikkea, sanoi entinenkin mummo kun pappilassa pieraisi.

Saturday, August 29, 2009

Kiusantekoa ilman kanssa

-Kiusa se on pienikin kiusa, tuumi tämä kalasääksi kun lokki ahdisti.
Fiksuna lintuna ei ruvennut pienempäänsä höykyttämään vaan lennähti puun latvaan istuskelemaan toviksi.
Olivatkohan sattuneet samalle kala-apajalle notkumaan?

Friday, August 28, 2009

Käsittämätöntä on ääliön päivä

Mittarilukemaa katsoen sanoisin että kyseesä on muslimin aie räjäyttää jotain.
Toisaalta tämä on aivan tavallinen sähkömittari työn tuoksinnassa.
Toisaalta ja toisaalta.

Saturday, August 22, 2009

Patti likoaa turhia kysymättä

Turkuun palaamisen kunniaksi tässä kuva laivasta.
Jostain syystä paikalliset eivät osaa sanoa sanaa vene tai laiva, kajakista tai kanootista puhumattakaan.
Kaikki jotka Turussa käyvät vetten päällä puhuvat "paatista"
Onko se edes sana?
"Onk sun paatti vesil jo?"
Oink oink... kuukausi pois Turusta ja jo alkaa kieli kuullostamaan aika poskelta.
Pohojosessa sentään puhutaan ihimisten kieltä.

Friday, August 21, 2009

Liikuttavan likinäköistä

Sanotaan että mennyt aika ei koskaan palaa, vaikka ajan lineaarisuudesta ollaan montaa eri mieltä, eli kahta.
Jotkut tiedemiehet ovat sitä mieltä että kunhan säieteoria kehittyy, saadaan selvyys siihen onko aika päättymätön silmukka joka palaa aina takaisin alkuhetkeensä, mikä on toki hupsua koska se veisi liikaa aikaa.
Tieteessä aika on, filosofiassa taas on epäselvää onko aikaa ja jos on, miten se voi olla mahdollista ja miten sen käyttäisi mahdollisimman hyvin ajattelemalla jotain ajatonta.
Siinä suhteessa filosofia on aika eksakti tiede.
Ajan katsotaan olevan sekoitus kaaosteoriaa ja Einsteinin suhteellisuusteoriaa.
Entä jos aika on paikallaan oleva piste ja kaikki sen pisteen ympärillä pyörivät oliot kuvittelevat liikkuvansa ajassa eteenpäin vaikka aika itse pysyy paikallaan suhteessa ympäristöön.
Aika on monisäikeinen juttu mutta kiire pittää olla, ettei tule hoppu housuun.

Saturday, August 15, 2009

Juoppous on hulluttelua pimeässä

Naapuriin on kesän aikana muuttanut juoppohullu, joka kommunikoi huutamalla ja tekee perustavaa laatua olevan virheen siinä, että ei anna minun nukkua yöllä.
Pojan käy kuten tälle muurahaiselle joka aikansa taiteiltuaan airolla tipahti maahan.
Muurahaisilla ei ole hermostoa, joten se ei tuntenut tuskaa.
Itselläni meni hermot alta aikayksikön, vaikka en tipahtanutkaan. Vielä.

Lähtöportti ennustaa tulevan

Hetken ajattelin että Turku palaa taas katsellessani lentoaseman lähtöportin infernaalista näkymää, mutta se olisi ollut liian soutamista ja huopaamista.
Itä on punainen ja aurinko laskee länteen, kuten toveri Mao ja laulava kasakka Viktor Klimenko tokaisivat aikoinaan.
Lento lähtöportilta 26a laskeutui kuitenkin ajallaan Turun kamaralle.
Pimeää täällä etelässä on toki kuin kuin ryssän perseessä, verrattuna pohjoisen valoon.
Kaikkeen tottuu, sanoi entinenkin mummo kun kaivoon tippui.



Friday, August 14, 2009

Lentoasema on taivas

Kun marjat pihlajan alkavat punastella ja muutenkin tunnustaa väriä, on aika lopettaa lomailu ja painua pakoon takaisin työpaikalle masentumaan.
Tällä hetkellä istun Helsingin lentoasemalla jossain aika hillityssä baarissa juomassa keskikaljaa ja kuuntelemassa Clashia kuulokkeet korvilla.
Paikan hyvä puoli on siinä, että lähtöportti Turkuun on aivan vieressä, jopa näköetäisyydellä ja täällä on WLAN!!
Jo riittää mökillä mokkulan kanssa pullistelu.
Pelottaa vain, koska muut Turun matkustajat tulevat tänne.
Se ei voi olla hauskaa.

Monday, August 10, 2009

Elämä ahdistaa avoimissa paikoissa

Juuri kun on päästy ahdistavasta kesästä, lehdet kirjoittavat oppaita siitä miten selviydytään loman loppumisen aiheuttaman trauman, a-klinikoiden jonojen sekä lähestyvän syksyn tuomasta masennuksen syöveristä.
Kesällä kertyneiden kilojen karistamiseksi ovat omat teemasivunsa.
Pian onkin vuorossa opas, miten selvitä joulun odotuksen aiheuttamasta stressistä ja joulumasennuksesta ennen kuin on taas aika mennä katkolle joulun ja uuden vuoden välisen ajan aiheuttaman alkoholismin takia.
Kevätauringon alkaessa paistamaan on aika ryhtyä torjumaan kevätmasennusta ja laihduttaa kesäkuntoon, ennen kuin lähestyvän kesäloman aiheuttaman stressin oireet alkavat tuntua.
Kesäloman jälkeen onkin sitten valmistauduttava jälleen jonottamaan a-klinikalle ennen töihin palaamisesta aiheutuvan etovan olon torjuntaoppaiden ilmestymistä.
Ikiliikkuja on keksitty.

Saturday, August 08, 2009

Vesileikkejä ja raakaa työntekoa

Naulaaminen, höylääminen ja sahaaminen helteellä ei ole kovin houkuttelevaa.
Vedessä se on kuitenkin paljon hauskempaa.

Siinä lastut lentelee, ja vesi roiskuu.

Pääasia on, että työnteko on hauskaa, vaikka piällysmies ei hyvällä katsele, kun työn varjolla pulahtaa välillä uimaan.

Kyllä siitä kelpaa saunavedet hakea.

Ja ei ku saunaan...

Monday, August 03, 2009

Sinikukka ja joulumänty

Elokuisessa metsässä lyövät vuodenajat toisiaan avokämmenellä päin näköä.
Sinikukka ja joulumänty kävivät kiivasta sanasotaa, jopa kälättivät keskenään.
Lämpimät tunteet lämpenevät syksyä kohti mentäessä.
Ehkä olisi ollut parempi laittaa tähän kuva tärähtäneestä joutsenperheestä, mutta se ei olisi ollut kenenkään kannalta mukavaa.

Wednesday, July 29, 2009

Kesällä syödään salattia

Kauniina kesäpäivänä pienet nilviäiset ja muut lierot roikkuvat koivun lehtien alapinnalla mussuttaen vihreää.
Tämä tuntemattomaksi jäänyt madokas ei kuvaamisesta paljoa hätkähtänyt.
Tai sitten se ei vain puhunut ruoka suussa.

Tuesday, July 21, 2009

Joutilas ei ehdi, laiska ei viitsi

Muurahaisten kuvaaminen on leppoisaa puuhaa; sen kun vain tökkää kameran muurahaispesään ja alkaa laukoa. Kohteet vilistävät edestakaisin etsimessä ja aina löytyy joku jolla on aikaa poseerata.
Kymmenestä kuvasta olikin heti ensimmäisenä otos jossa kusiainen, tuo metsiemme maamyyrä ja ikiliikkuja oli pysähtynyt töllistelemään kameran linssiä.
Muissa kuvissa ei sitten paikallaan seisoskelijoita näkynytkään.
Keon komissaari ja politrukki oli käynyt ojentamassa moista laiskuria ja pitänyt palopuheen joutilaisuuden rapauttavasta vaikutuksesta muurahaiskunnan yhteiseen tulevaisuuteen.
Sellaista se on muurahaisen elämä.


Sunday, July 19, 2009

Kuvaajalta menevät floorat sekaisin

Pienkasvustoa kuvatessa tulee vasta jälkeenpäin ihmeteltyä, mitä on tullut kuvattua.
Kun on liian lähellä, ei näe kauas.
Tämä on kukka tai mikä lie heinä ja tötterökasvi. Ehkä puu.
Botanistit määrittelevät ja kieriskelevät latinankielessään, mutta sen tiedän, että tämä ei ole sieni.
Jos se ei kasvaisi tuossa pihapiirissä, voisi se olla vaikka päärynä.
Kuka sen kukan tietää.

Thursday, July 16, 2009

Kirvaaminen auttaa miestä mäessä

Töräsin kirvaan kontatessani pitkin perintömaita kameran kanssa.
Kirva, tuo luontomme pieni vihreä lypsylehmä mustine peräpään suuttimineen herättää assosiaation keskustapuolueen suhtautumisesta tavallisiin kansalaisiin.
Julkimoiden ja muiden populististen kepulikeinojen jälkeen jäljelle jää vain valehteleminen, jolla vaalikarjaa yritetään lypsää.
Muurahaisethan lypsävät kirvoja oikein työkseen ja pitävät kirvastoa, tai kirvatarhaa, miten vain sen haluaa ilmaista.
Leppäkertut taas syövät kirvoja, biologia ei ollut vahvin puoleni koulussa joten en ole tästä varma, mutta Rkp:lla oli ainakin joskus vaalimainos jossa esiintyi leppäkerttu.
Tänä kesänä en ole nähnyt vielä yhtään leppäkerttua, mutta muurahaisten ja leppäkerttujen väliin jäävät kirvat ovat ilmeisesti aikamoisessa pyörityksessä.
Keskustapuoluetta ei voi tunkea edes seinän tilkkeeksi, koska keskusta pettää aina.
Leppäkertuista en tiedä.

Tuesday, July 14, 2009

Puut puistuvat mennessään

Lähikauppaan, eli myymäläautoon oli hankittu sirukortin lukija sitten viime kesän.
Kuskin kanssa jännitimme löytääkö tietokoneistettu laite internetin ihmeellisen maailman kautta yhtään minnekään tökättyäni korttini siihen.
Laite toimii kuskin mukaan "No joo joskus tai sitten ei."
Syrjäkylillä tuo internet on aika puun takana.
Aikansa vaiettuaan tekniikka toimi kun toimikin ja sain saunakaljani maksettua.
Maailmanlopun meininkiä tämä.
Hermot menee jos kauppareissusta tulee tällainen thrilleri, vaikka kauppa tuleekin tarvitsevan luo.
Sanokaa vaikka vanhaksi kävyksi, mutta perinteinen höylä oli idioottivarma ja aina toimiva, ns jokapaikan höylä (sic!), kuten poljettava Singer-ompelukone tai Hammond-urku.
Nokkahuilusta puhumattakaan, jos vain henki pihisee.


Monday, July 13, 2009

Kesäpäivä koppakuoriaista heiluttaa

Koppakuoriainen, tuo ilmojemme yrmeä siipiveikko saa kokoonsa nähden aikaan melkoisen pörinän.
Ei pikkuötökkää kai muuten kukaan huomaisi.
Tehtyään itsensä tykö oli aika tarkastella lähempää tuota kilpiliitäjää:

Tarkemmin ajatellen on mukavaa, että tämä dinosauruksen ja lentokilpikonnan sekoitus on pieni ja suurimman osan ajasta melko huomaamaton, vaikkakin äänekäs otus lentäessään.
Pörisköön rauhassa.

Sunday, July 12, 2009

Pyhäpäivän joukkojenhallintaa

Järveltä kantautunut älämölö johtui paikallisen nuorison parveilusta.
Mokomatkin huligaanit. Annoin niille ajattelemisen aihetta.
Täällä ei melskata eikä häiritä luonnon rauhaa.
Jengiytyminen on toimettomuuden seuraus.

Saturday, July 11, 2009

Runot muuntavat todellisuutta

"Runosuoni kukkii", tuumasi se entinenkin mies kun huussissa pieraisi.
Entisenä kemiläisenä olen vahvasti sitä mieltä, että Pohjolan Sanomat eli Sontasiioni oli takavuosien parasta hussilukemista.
Tuo keskustapuoluetta lähellä olevan äänenkannattajan uutisoinnin jälkeen lehti kävi mainiosti ns. intiimipaikkojen puhdistukseen.
Vanhaa Pradva -vitsiä lainatakseni: Pohjolan Sanomia ei kannata käyttää Porin Matin sytytykseen, koska totuus ei pala tulessakaan.

Kuusamossa perseet on perinteisesti pyyhitty joko Kalevalla tai Koillissanomilla, riippuen metsien koosta.
Tämän asiaankuulumattoman ja asiasta irrallaan olevan aasinsillan jälkeen pääsemmekin itse asiaan, eli miten maan kuivuminen vaikuttaa hyvinvointiin.
Mukavampaa se on kuivalla maalla rötköttää makro-objektiivin kanssa elukoita ja muita riippakoivuja valokuvaten.
Sateen kostuttama heiniö kun on kovin märkää.
"Kukat kukkii ja Olmit haukkuu", kuten entinenkin nainen sanoi.
Pitäisikin taas kuunnella Juhani Peltosen kirjoittama Elmo tässä joku päivä, jos sen nauhan vielä jostain löytää.
Vanhat radiokuunnelmat ovat kierrätystä parhaimmillaan.




Wednesday, July 08, 2009

Kesä on nopea käänne

Sen minkä mokkulan hitaudessa häviää, ilmojen pitelemisessä voittaa.
Sää on kuin Mikko Alatalon silmälasit.
Päätin lähteä järvelle käppäsemään koska ilta oli mitä kaunein.
Laitoin kumisaappaat jalkaan ja sivelin hieman Maken hyttysvoidetta, tuota mehiläisvahan, pikiöljyn ja ruusuöljyn sekoitusta iholle.
Mainiota ainetta, vaikkakaan ei enää niin tehokkaasti sääskiä karkoita, onhan purkki jo toistakymmentä vuotta sitten hankittu.
Mukava tervan tuoksu siitä kuitenkin löyhää, eikä sitä tarvitse pestä pois ennen nukkumaanmenoa.
Muutamassa minuutissa ilma muuttui kuitenkin ilta-auringosta Mikko Alatalon lauluksi ja sitten satoikin jo kunnolla.
Että näin tänä iltana.

Tuesday, July 07, 2009

Lintu teki pesän eteiseen

Mökin terassikaden avajaiset lähestyvät. Harmaasieppo muutti vuokralaiseksi terassille ja pyöräytti pari viikkoa sitten kaksi munaa.
Siinä istuu emäntä hautomassa ja isäntä kantaa ruokaa minkä ehtii.
Aina näköjään löytyy tirppoja, joiden elämää joutuu seuraamaan kameran kanssa.
Saa nähdä minkäläinen hässäkkä tästä vielä syntyy kun poikaset kuoriutuvat.

Monday, July 06, 2009

Kylmää kyytiä Kitkalla

Joka heinäkuiseen tapaan olen siirtynyt Kitkan rannoille palelemaan.
+7 astetta ulkona ei paljon naurata, mutta mökissä lämpö pihisee poltettuani pesällisen, enkä puhu piipunpoltosta.
Paleleminen on taitolaji ja Turun helteet alkoivatkin jo rassaamaan
Kylmän kanssa pärjää aina, mutta liian kuumuuden kanssa on helisemässä.
Että tätä rataa tänään.

Saturday, July 04, 2009

Turku, tuo rockin kivinen underground

Turun linna on aika rock.
Se toinen rock on tietysti Kakola.
Ruisrock on pelkkää piimäpartojen haahuilua ja tyhjänpäiväistä parveilua metelissä.
Joka tapauksessa: uudenkarhean Mokkula -merkkisen viestintäpulikan testausvaihe saavuttaa nyt äärimmäisen jännittävän kulminoitumispisteen.
Liikkuuko data ja opinko käyttämään MacBookia suhteessa jokapäiväiseen leipääni.
Jos hyvin käy, raportoin seuraavat puolitoista kuukautta Kuusamosta, tuosta öttiäisten ihmemaasta.

Sunday, June 28, 2009

Viileys on mielentila

Kun lämpötila hipoo +30° Celsiusta tulee mieleen paeta kylmiöön vilvoittelemaan.
Se ei ole ekologista. Viilentäminen tuottaa lämpöä, joten se ei ole edes loogista.
Paras onkin syöksyä päätä pahkaa kalmistoon jäähtymään, kuten tein tänään.
Maarian kirkon pihalla kalmot ovat kuitenkin palautuneet takaisin mullaksi, eikä täällä ole ketään!
Mikä rauha ja hiljaisuus.
Tämä on ekologiaa ja kierrätystä parhaimmillaan.
Michael Jacksonista jää jälkipolville iso kasa muovia ja muuta maatumatonta ainesta pengottavaksi, mutta tavallinen kansa häviää kuin se kuuluisa pieru saharaan.

Friday, June 26, 2009

Suru pusertuu

Tänään ei ole voinut avata tietokonetta ilman että Michael Jackson hyppää silmille. Aivan kuin olisi Åminnefors eli pohjalla.
Kemiä ei suotta sanota perämeren persereiäksi jonka ainoa tiedotusväline on sontasiioni. Pohjanlahden perukassa kaikki on muutenkin toisin.
Kansainvälisen paniikin hillitsemiseksi tänään kuva aivan tavallisesta risteyksestä.
Nyt voisi kuvitella, että Mikkeli menee taivaassa piipittämään jotain Jim Morrisonille, jos nyt siis moiseen humpuukiin uskoo, että taivaassa saa vittuilla.
Tuskin menee. Jim Morrison on sentään niin kuollut, että sille ei vittuilla.
Kaikki eivät ole yhtä kuolleita vielä.

Friday, June 19, 2009

Kukka puskii

Paremman tekemisen puutteessa tulee kuvattua esimerkiksi kukkakaupan seinustalla roikkuvia ruukkukasveja.
Tämä pusikko löytyi Eerikinkadulta matkalla viinakauppaan.
-Hik!, sanoisin siihen.

Thursday, June 18, 2009

Kaikki pullat eivät ole toistensa sämpylöitä

Aamuisin ruokakaupassa käyminen vaatii huumoria ja valpasta mieltä.
Heti kun kauppa on täytetty tuoreilla, lämpimillä ja höyryävillä tuotteilla jostain ilmestyvät taapertavat ja rollaattoroivat mummoarmeijat tökkimään, sormeilemaan ja rutistelemaan joka ikistä leipää ja sämpylää mitä hyllyissä on.
Tehomummo ruttaa joka vitun pullan, ennen kun löytää sen himoitsemansa nisun taainmaisesta nurkasta.
Tieto, että ensimmäiseksi paistettu pulla on leipomosta lähtiessä alimmainen ja kaupassa siis viimeiseksi hyllyyn laitettu ei tee kaikista muista pullista vanhempia.
Mummojen logiikka on hämmentävän loogista.
Suojelkaa meitä mummoilta.

Monday, June 15, 2009

Värin harmauteen sopii keltuainen

Keltaista kukerrusta sadepäivän ratoksi.
Makro-objektiivin kanssa konttailu käy polville, eikä se ole mukavaa sateella.
Onneksi näitä on tullu otettua hyvän sään aikana.

Sunday, June 07, 2009

Ei mahdu kaaliin

Tänään oli ilmeisesti niin kylmä päivä, että öttiäiset ja muut surviaissääsket pysyivät kotikoloissaan tai missä ne nyt sitten oleilevatkaan kun eivät ole parveilemassa.
Ehkä ne kiillottavat piikkejään ja imukärsiään hyvän päivän varalle.
Onneksi kauppareissulla käteen sattui kourallinen syreenipuskaa naapuritalon pihalta.
Siispä kuvasin syreeninkukan vartta.
Aivan varta vasten, tai ihan vasiten, kuten pohojosessa sanotaan.

Tämä on taas sitten joku osa edellämainitusta syreeninkukasta.
Mikä lie törötin tai kieliö.
Kukat ovat niin outoja.

Friday, June 05, 2009

Etulaukaus puutarhassa

Makromaailma avautuu hilpeästi vihellellen kuin puolihuolimattomasti.
Kävin eräänä aurinkoisena päivänä Ruissalon kasvitieteellisen puutarhan pihalla konttaamassa pari tuntia uuden macro-objektiivin kanssa.

Kaikenlaista sammaletta ja muuta höytyvää oli tarha pullollaan.

Kukatkin rönsyilivät muina teriöinä.

Emit ja heteet olivat valmiina aloittamaan seksuaalisen kirmailunsa.
Tuuli tuiversi sen verran, että sadasta kuvasta noin neljä oli teräviä.
Teräviä ja teräviä...
Taisin olla ympäripäissäni, käteni vapisivat vanhuuttaan tai sitten nyttemmin jo saapuneen rengassalaman puute aiheutti seuraamuksia.
Kuvaaminen onnistui 2-4× macrolla vain täydellä aukolla, mikä ei paljon terävyysaluetta pidennä.
Aina ei voi voittaa, joskin se on suotavaa.