Tuesday, July 29, 2014

Korkeakulttuuri kääntyy sisäänpäin, maisemoi itsensä


Ihmiset kapuavat korkeuksiin maiseman takia.
Ei siinä mitään, maisemat näyttävätkin näyttävän maisemallisilta kun niitä korkeuksista katselee.


Maisema on kuitenkin katoava luonnonvara, joten joskus pitää tyytyä kuvaamaan pelkästään korkealla, ja huipulla ei maisema häiritse ympäröivää luontoa kun sen sulkee pois mielestä.






Korkealta löytää ties minkälaisia käppyröitä ja häkkyröitä jotka sinnittelevät kesät talvet kuin mitkäkin puut.
"Zeninä tässä törrötän, muuta en voi", sanoi entinenkin kelo.

Saturday, July 19, 2014

Kesäiset pörisijät



Kustaa Vaasa vastaa kuusa, kuten Kemissä sanottaisiin.
Luonto on taas täynnä iniseviä ja purevia öttiäisiä, kaiken maailman viiksihäntäisiä mastodontteja ja muita suippokorvia.

 


Ei hetken rauhaa niiltä saa.
Jos ne eivät pure, niin örisevät yössä.

Wednesday, July 16, 2014

Pikkuleivät ja sohimisen autuus


Kesäinen Käylänkoski.
Tukkijätkät ja muut koskenlaskijat olivat kaikonneet ties minne teroittelemaan keksejään ja kuorimaan tukkejaan.


Pari päivää SM-tukkilaiskisojen jälkeen rauha on taas palannut maahan,  eli jokeen.


Kyllähän tuosta laskisi vaikka lusikalla...


Wednesday, July 09, 2014

Miten sen paremmin sanoisi


"Oottappa vähän... ensin tähätään tarkkaan..."


"Katoppa ku osu valotus kohalleen!"


Näin ne isäukon tsuumailut ossuu joskus kohilleen.
Heleppoa kuin heinänteko.

Tuesday, July 08, 2014

Suon itselleni sen


Sääskien ininä korvissa,
paarmojen pörinä päässä.
Kärpäsiä silmät ja suu täynnä.
Hiki tirskuu kumisaappaissa,
valuu pitkin selkää.
Aurinko paahtaa kirkkaalta taivaalta.
Suon sinfonia.
Hiljaisuus.
Siiveniskujen kakofonia.






On tämä yhtä helevettiä tarpoa pitkin soita,
kaikki mikä ryömii, lentää, imee verta tai puree muuten vain on kokoontunut juuri tänne.
Juuri minun ympärilleni.
Olisihan täällä lääniä pörrätä vaikka jonkun hirven tai vesimyyrän perässä.
Mutta ei, pakko pörrätä juuri tässä.
Ei saatana.

Monday, July 07, 2014

Tirpan elämää


Aina ei kaikki mene niin kuin Srömsössä.
Tämäkin kuikka tai mikä lie tukkisotka oli lähtenyt kotipöntöstä kuikuilemaan, kurkottanut liikaa katsellessaan ihmeellistä ulkomaailmaa ja kapsahtanut katajaan.


Emo käy välillä tuomassa puuroa, ettei nälkä kurni vatsassa.


Unikin alkoi jo painamaan ja sain vihaisen mulkaisun kun menin herättämään elikon.


Siinäpä nautit.