Sunday, May 22, 2016

Monday, May 16, 2016

Mummo porosensa pellolta ajoi


Käveli Emo mietteissään,
mitä lie pohtinut.
Poro puun taakse hädissään,
näyttäytyä ei tohtinut.
Ei riittänyt piilo, 
otti Emo poroa sarvista kiinni ja ärisi.


Poro siitä käpälämäkeen, 
Emolle jäi vain sarvet käteen.


Poro oppitunnin sai,
mummon pottupellolla ei tongita lain.

Sunday, May 08, 2016

Kaikillakaan ei voi olla helppoa koskaan


Olipa kerran talven jälkeen ruutukaava-alueen ulkopuolella:


"Auttakaa! Kaadun kohta! Talvella oli liikaa lunta takatukassa!" huusi vanha aittavanhus.


"Paraskin valittaja! Vetäkää minut maalle, olenhan tämän talon laiturin nuppi!" huusi laiturin nuppi keskeltä kohisevan puron.


"Puhu vain ittesi puolesta, laiturin nuppi. Minä se täällä olen kun  joutuu olemaan tukka märkänä koko ajan!" korisi mökkylä.


"Hiljaa nyt kaikki! Tämä on kuninkaanne ja ei tämä olo täällä kuninkaanlinnassakaan niin häppöistä ole, joten nyt turpa rullalle ja kaivamaan vallihautaa senkin vellipöksyt, jos kuninkaallinen huumori sallitaan". Hymiö.

Tuesday, May 03, 2016

Sateen jälkeinen höyryävä muisto

Sateen jälkeen on aina hetki jolloin on hiljaista.


Kahden sateen välissä alkaa jo vähän jännittämään kauanko tuo hiljaisuus jatkuu?
Joko kohta taas ropisee taivaan täydeltä?


Se on siinä kiikun kaakun ja hissun kissun.


Siksi sateen jälkeisestä rauhasta pitää nauttia.


Sateen jälkeen ei aina tule pouta.
Tulee sumu.




Siinäpä pöhisevät sadepisarat.


Antaa sateen mennä menojaan.
Sääli on sairautta.
Se sataa aina omaan niskaan.