Isäni valokuva-arkistoa tulee selattua aina sillon tällöin.
Selattavaa ja katseltavaa on vuodesta 1950 vuoteen 1999 asti, noin 70 000 kuvaa, filmikameralla tietysti kuvattu.
Yhteensä 64 gigatavua.
On siinä kameran suljin rapsahdellut ja filmiä palanut, filminkehityskemikaalit porisseet ja pimiön lamput poksahdelleet.
Viimeisimmät löytöni ovat melkein 60 vuoden takaa.
Nuoripari moottoripyöräretkellä jossain Kemin ja Ala-Kikan välillä, tiellä jota ei tänään tieksi sanottaisikaan.
On siinä välilevyt rytkyneet ja tukka tärissyt nahkakypärän alla.
Tyyli oli kuitenkin moottoripyöräsussun etuoikeus pitkälläkin matkalla, tukka oli hyvin ja ripset ojennuksessa.
Liekö ollut isäni ensimmäinen matka anoppilaan kun karttaa piti tutkia antaumuksella matkan varrella, ei ollut GPS -vermeitä, eikä oikein teitäkään.
Jawa kuitenkin jyrisi luotettavasti koko matkan.
Tämä taitaa olla yksi apukuvaajan ensimmäisistä otoksista, vieläkin hän ikuistaa isäukon toilailuja ja on silminä aina kun jossain on kuvattavaa koska "vanha horisko" ei näe kettua metrin päästä jos apukuvaaja ei siitä huomauta.
Ja matka jatkuu; en edes tiedä kuinka monta kuvaa isäukko on ottanut sen jälkeen kun "tiki" tuli.
Osa syystä on minun; näytin vuonna 2010 eräänä kohtalokkaana kesänä että "Katoppa ku miten teet blogin ja saat kuvia sinne, minullakin on blogi",
Siitä se sitten riemu repesi.
