Tiedättehän sen tunteen kun joskus tulee, että joku tarkkailee vaikka ketään ei ole lähimaillakaan.
Eilen illalla tuli yhtäkkiä sellainen olo kun katselin televisiota.
Ensin en huomannut ketään, mutta sitten näin sen.
Kuinka kauan liero lienee siinä ikkunan takana katsellut.
Uteliaana toljotti otukka minua, päätään kallistellen.
Nappasin kameralla pari kuvaa ja hain valonlähteen kirkastamaan tilannetta.
Hetken siinä siristeltyään otukka kääntyi kannoillaan, vaikka eihän sillä kantoja ollut.
Itseksekseen jupisten etana otti jalat alleen, vaikka eihän sillä jalkoja ollut.
Seurasin lieroa ulos ja otin vielä pari kuvaa.
Sitten jätin olion rauhaan, menköön muualle tarkkailemaan.
No comments:
Post a Comment