Marmorikuula eli pissi.
Se oli aikoinaan vaihdon väline, hyvästä pissistä saattoi saada kourallisen vaihdossa.
Nykyään ei pissirinkejä kerrostalojen pihoilla näy.
Puttia tai killiä, jotkut pelasivat omalla onnenpissillään ja häviön hetkellä joutui luovuttamaan voittajalle minkä tahansa pissin tahansa pissipussistaan.
Joskus onnenpissillä pelaava joutui antamaan kaksi pissiä voittajalle.
Se riipaisi eniten jos kaikki pelasivat onnenpisseillään ja oli sovittu, että voittaja saa kaikki pissit, sitten häviäjät joutuivat "ostamaan" pissinsä takaisin.
Sanomattakin oli selvää, että suurimman pissipussin haltija oli koko pihan kingi. Pissipelin alussa kaikki helistelivät pussejansa, näyttäen ja esitellen, pelotellen pienipussisempia.
Joskus joku menetti kaikki pissinsä ja se vasta oli häpeä!
Nykynuoret eivät tiedä uhkapelistä mitään.
Itsellä on onnenpissi säilynyt, koska olinhan yksi pihan kingeistä aikoinaan.
Pissipussi on matkalla kadonnut, mutta oli se aika mellevän kokoinen!
Posted with Blogsy
No comments:
Post a Comment