Puut nuokkuvat talvisen taakan alla

Puissa on nyt kuuraa ja jäätä painolastina yllin kyllin.

Sitkeimmät puut taipuvat melkein kaksinkerroin tykyn alla.

Koivut taipuvat katkeamatta, kynttiläkuuset taas kestävät lumen ja jään painon, ovathan ne sopeutuneet pohjoisen oloihin.

Niiden oksat ovat lyhyet ja eivät ulkone rungosta kuten etelän kuusissa.

Mäntyjen oksat ja rungot napsahtelevatkin sitten poikki helpommin.

Valoakin riittää kuvaamiseen vielä tunti auringonlaskun jälkeenkin.

Melkoisen sininen on hetki silloin.

 

Kuuraparta vanha ukko ei ole mikään huru-ukko

Ilmoja pitelee, pahimmat -40° pakkaset ovat jo väistyneet. Nyt on sellaista mukavan leutoa -10° molemmin puolin pyöriviä lämpötiloja. 

Lähes t-paitakelit siis.

Kuura on jämähtänyt puihin ja painaa raskaana oksilla. Jotkut ohuemmat rungot ovat alkaneet taipumaan, mutta eivät sentään ainakaan vielä ole menneet poikki.

Järvellä on hiljaista, toisinaan joku ajaa moottorikelkalla saareen tai pilkille.

Aurinkokin alkaa jo näkymään, päiväkin jo yli viiden tunnin pituinen.

Siinäpä sitä kuulumisia täältä periferiasta.