Värit vähissä, lumisokeutta ilmassa

Vuoden lyhyimmät päivät alkavat olla ohi.

Värit ja valo loistavat silti vielä poissaolollaan.

Filmin tuhlausta, olisi värifilmin käyttäjä sanonut aikaan ennen digikameroita...

 

Lumiset puut jököttävät taakkansa alla

Lunta on nyt jo sen verran että alkaa olla jouluisan näköistä, mitä se jouluisen näköinen sitten onkaan.

Mukavaa oli silti kahloa umpihankea metsässä ja ottaa muutama kuva.

Pian saa jo kaivaa sukset esiin, koska kohta eivät saappaanvarret enää riitä lumessa tarpomiseen.

 Sillälailla tällälailla tänään.

Kaamoshuojennus iskee kuin miljoona volttia

Keskipäivällä ei paljon aurinkoa näy, kuukin on korkeammalla.

Kaamos onkin tuon kiertolaisemme juhlaa, ei ole aurinko pilaamassa sen valoa.

Pakkasta on sen verran että ilmakin on huurussa.

Kohta jo pilkkikansa pääsee haalareineen meditoimaan järven jäälle.

Vene odottelee jo kevättä ja sulia vesiä.

Nyt odotellaan että päivät kohta pitenevät ja lumi-infermo tulee.

Joki sinnittelee vielä jäiden puristuksessa.

Pian sekin hiljenee.

 

Lumetonta, jäät vain jäljelle jää

Ensin on pikkupakkasta, sitten saadaan vesisadetta ja lopulta taas pakkasta.

Järvi ei tiedä olisiko sulana vai jäässä.

Kova on rytinä ja pauke kun jääpeite yrittää kasvaa.

Kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu ja pilkkikansalainen pääsee nuokkumaan avannolle.