Värillä on marjapuutoS

Siitä on aikaa kun on saanut viimeksi oikeaa marjapuuroa eli puolukkapuuroa.

Siksi marjapuuron värinen talo on kuin muistuma lapsuudesta, ajalta jolloin marjapuuroa tuli ovista ja ikkunoista.

Oli se kyllä hyvää.

Marjapuuronvärisen talon marjapuuronvärinen porttikongi lohduttaa miestä mäessä.

Mitä se nyt sitten tarkoittaneenkaan.

Huurupää ulottautuu taivaisiin

Mikaelin kirkon yläpää ei paljoa lämmitä. Melko kuurainen on jeesustorni.

Tiilet vain naukuvat pakkasessa.

Uutukaista S90 pokkaria testaillessa kennolle tarttunut ilmiö.

"Yliluonnollista", sanoisi tähän Niilo "Yli"luonnollinen Vainio -vainaa.

Naisenkaataja parhaasta päästä, mutta naurattajankyvyistään en osaa sanoa mitään.

Tuulenkaadot töröttävät muina puina

Puut ovat kenollaan kuin heinäseipäät itätuulessa. Turussa eivät puut kasva järjestelmällisesti pystyasennossa kuten lapissa.

Vinosti pittää olla.

Föri meni puihin

Föri se vain köllötti aurajoessa muina losseina. Pullasorsat ja muut kyyhkyt olivat lössinä lossin siimeksessä. Tänään olin koekuvaamassa uutukaista Canon S90 kameraa ja kyllähän tuolla kuvia saa.

Ainoa takaisku oli se, että Applen Aperture ei tunnista S90:n RAW tiedostomuotoa, joten päivään kuului myös verenpainetta nostattava Windowsin avaaminen. Hetken aikaa kärvisteltyäni XP:n kanssa tulin järkiini ja asensin MacBookiin Canonin DPP -ohjelman, joten veriarvot ovat palautuneet normaaleiksi eikä päänsisäisen verisuonen puhkeaminen ole enää vaarallisen lähellä.

Silmästä katkesi kyllä verisuoni.

Rypälöityminen on tosiasia

Verkostoituminen on kohdannut jäätävää vastustusta heti ensimmäisen kvartaalin alussa.
Melko talvinen tarina siis.

Kesäterässä teatterissa

Kulttuurinnälkä iski, joten ei kun teatteriin. Tuleva kulttuuripääkaupunki on kuitenkin vielä melkoisessa kohmeessa, hyhmässä jopa.

Kesäteatterissa ei ollut näytöksen näytöstä.

Masentavaa se, voisihan täällä esittää vaikka Lumikkia tai jotain muuta extreme -näytelmää ja tauolla voisi juoda vaikka kolaa.

Pieni lumisuus ei tunnelmaa latistaisi.

Hiihto, se nyt vain on

Turun hienolla hiihtovelodromilla oli tänään aamupäivällä vilskettä ja hulinaa.

Tulevaisuuden Mäntyrannat ja Juha Miedot suksivat sankoin joukoin innokkaasti Paavo Nurmen olasten jättämissä jalanjäljissä, jos sanonta sallitaan.

Yleisön kannustus oli korviahuumaavan hillittyä.

Ilmassa oli suuren urheilujuhlan tuntua.

Kylymää kuin ryssän helevetissä

Ei se pakkanen, mutta se tuuli. Vaikka eihän Turussa oikeastaan tuule, vähän henkäilee.

Toista se oli Kemissä. -30 pakkasta ja vastatuuli. Siinä sai painaa tukka hulmuten ihan tosissaan Ankkurista kotiin ja päinvastoin.

Hiihtäessä tuli kuitenkin aina hiki pipoon.

Aurajokkee 31.12.2009.