Heinäkuu huiteli ohi

Varastonrakennuspuuhien ohella huomasin, että heinäkuu alkaa olla paketissa.
Siispä kuva heinäinen, tumma ja taiteellinen.
Kivaa se.
Ja vettä sataa...

Hiljaista siimankastelua

Kalamies ohitti minut eilen hiljaa huokaisten.
Äänettömästi lipui hän edestakaisin pitkin järveä.
Sähkökäyttöinen ja äänetön perämoottori on hieno keksintö.
Minut se ainakin säikäytti kunnolla.
Halpojakin ovat. Alle satasella saisi moisen härpäkkeen paikallisesta tavaratalosta.
Ehkä kuitenkin soudan, se on joviaalia toimintaa.
Kuten mustikan poiminta.

Huopain tunkee kuvaan

Veneen mekaaninen työntö- eli vetolaite.
Sousin ja huopasin tässä eräänä päivänä sateiden välissä.
Tyynesti riuhdoin tasaista järvenselkää edestakaisin.
Näin se on nähtävä.
Jepjep.

Hämähäkin perhesuunnitteluklinikka

Jotenkin on mukavaa, että pienet öttiäiset ovat pieniä eivätkä mitään metriheikkejä.
Tämä hämähäkki istui tukevasti pesänsä päällä, on ollut siinä jo kolme päivää hautomassa, tai mitä nuo nyt sitten tekevätkään jälkikasvuaan odotellessa.
Aika villiä menoa suoraan luonnosta.

Tyyneys tippuu taivaalta

Jokapäiväisen sateen kanssa vuorotteleva tyyneys saa auringon pilkistelemään pilvien takaa.
Mukavaa se.
Tämä luoto taas törröttää keskellä järveä muina henkilöinä ilman sen kummempaa tarkoitusta.
Sekin on mukavaa.

Tirppa nousukiidossa

Tämän linnun lajinmääritelmästä syntyi melkein pienimuotoinen tukkanuotta, jos sanonta sallitaan. Mikä lie sotka, vaan ei kotka, eikä sirkku.
Kaljukin oli, ei siis mikään tukkauivelo tai töyhtöpääskynen.
Yksimielisesti päätimme sen olevan vesilintu, erotuksena puu-, maa- ja ilmalinnuista.
Isäukko sääti tämän kuvan, minä en jaksanut, eikä tämä tästä olisi varmaan paremmaksikaan tullut.
Canon EOS 5D ja EF 300mm F 4L IS USM

Sikurikasvi huojuu tuulessa

Tämä mykerökukan höytyvä pompsahti eteeni kontatessani pitkin pihaa kameran kanssa.
Mikä lie valvatti tai hattivatti. Peltovalvatti on kuitenkin viroksi Pöldpiimohakas.
Hauskaa se.
Kaikkea floraa sitä tulee kuvattua paremman puutteessa.
Canon G5 ja Raynox 4x macro.

Minimalistinen luonto kostaa latinaksi

Lomalla on mukava kontata pitkin peltoa macro-objektiivin kanssa paremman tekemisen puutteessa.
Raynoxin 8x macro ja Canon G5, kontaten otettu kuva Taraxacum "officinalen" lopun alusta, eli höhhöstä.

Tässä taas patsastelee Trifolium pratense, pöyhkeänä sateen jälkeen.
Aika heiniä.

Vesi, tuo vanhin voitehista

Kun on satanut neljä vuorokautta vettä yötä päivää ja sää-ukko ennustaa seuraavaksi päiväksi jopa taukoamatonta sadetta kaiken maailman sadekuurojen lisäksi, oli aika ottaa kamera ja painua järvelle katsastamaan tilanne.
Sieltähän se tuonelan lokki lensi perässään ties mikä lie lautturi suoraan usvasta.
Aika kuivaa se.

Muisti pätkii pitkittäin

Tänään tuli kuvattua muun muassa tätä raunioitunutta entistä viljavarastoa. Kuollaksenikaan en nyt muista tästä rakennuksesta enää mitään, saattaahan tämä olla vanha salpietarivarastokin. Tiedä häntä.
Sain kuitenkin hillittyä itseni, etten olisi julkaissut uusinta sillanaluskuvaani.
Sillat jääköön tällä kertaa.
Hauska graffitti tuossa rötiskössä oli, "Älkä pirerö" tai jotain.
Ja koivukin kasvaa katolla.

Camusin varjo, kuoleman viitta natisee

Albert Camusin Sivullinen sai joskus minut tolaltaan.
Tulin sillan sivuun.
Sivuja kuin ties missä kirjassa.
Toivottavasti löydän joskus pois.

Rengasmatkailua Ruissalossa. Ring i Runsala

Tulevaisuuden toivojen lisäksi maamme on tunnettu menneisyyden haamuista.
Tässä kuvassa yhdistyvät mennyt tulevaisuus ja tuleva toivottomuus.
Mistä lie kautsutehtaalta tullut kumi-rengas on ajautunut Ruissalon rannalle.
Sovitaan nyt niin, että mikahäkkisen alut ja muut epäselvästi artikuloivat ja sanojen loput kiekuvat ralliautoilijat vaihtavat ne renkaat siellä varikolla.
Jätetään rannat rantojen miehille ja maailma pelastuu!
Epälauseet hämmentävät.

Ja sillan alla paistaa kuu

Halistensillan alta löysi hän taas kerran turvapaikan. Pienimuotoista HDR -säätämistä ajan tappamiseksi.
Ja sillan alla eivät mummot tipahtele päähän.
Jo on joutavaa tämä.