Kulkeminen jaloittaa mieltä

Tänään, kaupassa käydessäni huomasin, että toinen kenkäni vuotaa. Ei, kyseessä ei ole vanha kieltolain aikainen vitsi, jossa "vanhalle äidille" lähetettiin pullo viinaa, paketin päällä luki "Saappaat" , mutta paketti oli postissa särkynyt ja alkomaholit olivat valuneet ties minne. Huumorintajuinen tullimies kirjoitti viileästi hymyillen pakettiin: "Saappaissa on reikä, ne vuotavat."
Sadepilvet vain roikkuivat koko päivän pääni päällä.
Kaskuhan tämä oli, eikä vitsi ja luultavasti jatkosodan aikainen. Kaskuja kerrottiin ennen kuin vitsejä oli edes keksitty. Mistähän se vitsi on kieleen eksynyt?
Joka tapauksessa, savi saappaissa on häiritsevä elementti herrasmiehen rutiineihin.
Polkupyörällä ajaminen on kuin Foucaultin heiluri; polkupyöräilijä polkee paikallaan vekottimessaan, maapallo pyörii renkaiden alla ja vie typeryksen päämääräänsä.
Fiksu kävelee, vastapäivään kaikkia olettamuksia.
Muutenkin tämä kaamos saa aikaan hämäriä ajatuksia.
Jos matka olisi tärkeämpi kun päämäärä, maailmassa ei olisi ylipainoa.