Friday, July 23, 2021

Kullero, tuo pallero pullistelee

Kullero, tuo voipalleron näköinen pullero, Lapin maakuntakukka.
Juhannuksen liepeillä se tunkee esiin ennen horsmaa ja muuta loppukesän flooraa.
Tämäkin oli kukkinut salaa muun heinän piilossa vuosia, kunnes eräänä keväänä kitkin ja revin kaikki kilpailevat kasvit pois tieltä ja nyt se alkaa jo pärjäämään paremmin.





 

Äiti ne kulleronsiemenet muistaakseni toi Kemistä aikoinaan ja kylvi kotitalonsa pihan nurkkaan. Siellä ne ovat lymynneet muutaman vuosikymmenen ja valtaavat alaa pikku hiljaa.
Kulleroista se.

 

Wednesday, July 14, 2021

Taukopaikan taikaa, matka jatkuu mennen tullen

Tuli sitten etelästä tai pohjoisesta, Jämsässä pitää pysähtyä ja katsella ja kuvata mitä taukopaikalle kuuluu, onhan se ollut välietappina kumpaankin suuntaan siitä asti kun olen autolla siitä ohi kulkenut.
Paikan nimi on Juokslahti ja senkin takia hyvä pysähtyä hetkeksi haistelemaan ilmastoa.
Tälläkin kerralla mutustelin miltä Kuusamon tuoksujen jälkeen etelämmässä maalaismaiseman tuoksujen kirjo tuntuu nenä-aistimessa.




 Etelämmältä tuoksahteli.
Horsmatkin kukassa.
Etelän touhua se.

Sunday, July 11, 2021

Kesäyö Kangasalla, onki jäi kotiin

Matkalla täytyy välillä pysähdellä ja kaivaa kamera esiin.
No nyt en jaksanut kaivaa mitään esiin, vaan räpsin iPhone11:lla muutaman kuvan Onkijärveltä.
Onkiminen jäi tänä kesänä, mutta saipa ainakin kuvattua Onkijärven joka sijaitsee Kangasalla Suinulassa lähellä Tamperetta.
Kalat sitten kalatiskiltä.
Kuten aina, avaamalla kuvat uuteen välilehteen tai ikkunaan, näkee ne isompina kuin ovatkaan...





Siinäpä muutama kuva, nääs, sellaisina kun ne näin kuvatessa.
 

Friday, July 02, 2021

Lähekkäin kahden kesken, törrötämme näin

”Ollaan lähekkäin, me vielä hetki näin”, kuten eräässäkin laulussa Markku Aro lauloi aikoinaan.
Näillä männyillä voi olla pitkäkin taivallus yhdessä, kuka tietää.


Otteet ovat jo niin sanotusti kietoutumassa toisiinsa ja asentokin nojautuu toista kohti.
Tuulta päin, yhdessä käyden


Mikäpä se siinä katsellessa auringon kulkua seuraavat 200 vuotta jos mitään tuhoisaa ei tapahdu.
Ihmiset tulevat ja menevät, nämä puut ehkä säilyvät jälkipolville ihmeteltäviksi.
Saattavat keloutua yhdessä ja olla tässä jopa tuhat vuotta, kuka tietää…
Jäljelle jää vain kaksi vanhaa tervaskantoa.