Tuesday, May 03, 2016

Sateen jälkeinen höyryävä muisto

Sateen jälkeen on aina hetki jolloin on hiljaista.


Kahden sateen välissä alkaa jo vähän jännittämään kauanko tuo hiljaisuus jatkuu?
Joko kohta taas ropisee taivaan täydeltä?


Se on siinä kiikun kaakun ja hissun kissun.


Siksi sateen jälkeisestä rauhasta pitää nauttia.


Sateen jälkeen ei aina tule pouta.
Tulee sumu.




Siinäpä pöhisevät sadepisarat.


Antaa sateen mennä menojaan.
Sääli on sairautta.
Se sataa aina omaan niskaan.


1 comment:

  1. Roppa-sade soili meilä'ki... Meinasima melekein kastua - ensimmäisen kerran tänä kevväänä.
    Puhisti kunnola ilimaa - pakkanen vielä aamu-yöstä - soli sillon käsitelty koko repertuaali - no... ei kuitenkhan lunta....!
    Hienot kuvat ja mahtavat tunnelma-näkymät...

    ReplyDelete