Se, että kurottautuu ottamaan valokuvaa ja uppoaa muniaan myöten lumihankeen kuuden aikaan, ilman hanskoja ja ryömii pari metriä hangessa kameran kanssa, koska on pakko saada se oikea kuvakulma ennen kun kuolema korjaa tai auringonvalo menee ohi, jäätyy tönkököksi tai hoksaa elämän tarkoituksen, ei ole tärkeää.
Ei se uppoavassa hangessa möyriminenkään ole niin erityistä, mutta se perruuttaminen kamera kourassa...
Aamussa ei ollut mitään vikaa, ehkä en vain ole aamuihmisiä.
Jossain päin Suomea puhuvat jo kesästä.
Kesä on lyhyt karkaus.
No comments:
Post a Comment