Pyörää ei kannata keksiä uudestaan

Hävettävän hyvää, sanoi entinenkin lapsi jossain vanhassa mainoksessa, kunnes Petzvel tuli tuossa männä päivänä.

Olin jo sitä odotellutkin, tilasinhan sen jo joskus puoli vuotta sitten, ennen kuin sitä edes oli.

Ja ei kun testaamaan:

Ensimmäinen kuva meni vähän harakoille, taustan sumeutuminen eli "bokeh", kuten viisaammat sanovat, on aika sumeaa.

Seuraavassa kuvassa löytyy jo Petzvelin ympyräistä bokehia...

Tarkkakin on, kun kohalle sattuu.

Tutkielma, jos tarkennus on etualalla.

Tutkielma, jos tarkennus on taka-alalla.

Itse päivänsankari on tyyni, onhan alkuperäinen nähnyt päivänvalon jo vuonna 1840, tämä nykyinen on tehty Venäjällaä Zenitin tehtailla, kaupungissa jossa on enemmän kirjaimia kuin Torniossa.

Pelkkää brassailua sanoisi joku, mutta tämähän onkin pelkkää messinkiä.

Aukkojen kanssa pelleileminen ja syväterävyyden etsiminen on tässä objektiivissa kohdillaan.

Aukot, jos sanonta sallitaan.

Näillä sitä on tultava toimeen.

Töissä työkaverikin innostui tsuumailemaan messinkipötikkää jota Petzveliksi sanotaan.

Sillälailla tällälailla tänään, siinäpä se sunnuntai meni.