Aika juoksee kuin piimä, se menee (tai tässä tapauksessa valuu piimäpurkista) ajatustakin hitaammin.
Mitä on viikko vuodesta? Ei mitään. Onko kauas pitempi matka kuin lähelle, ei välttämättä.
Kun kuvasta poistaa kaiken oleellisen, mitä jää jäljelle?
Nainen, joka esittäytyy vastapäisen talon ikkunassa ns. ryntääät töröllään ei paljon hymyilytä.
Joskus vain tulee sellainen olo, että voisi mieluummin ottaa kauppareissulle mukaan objektiivisesti tarkemmin ja lähemmin ympäristöä havainnoivan 300 millisen objektiivin 180 asteisesti piirtävän Pelengin sijaan.
Aina ei voi voittaa.
Tänään näin.
No comments:
Post a Comment