Aamuisen pakkasen laskettua, tai siis miten pakkanen nyt laskee, koska pakkasen noustessa lämpötila laskee pakkasen lähestyessä siedettävämpiä lämpötiloja, jotka eivät tosiasiassa ole lämpötiloja, koska puhumme negatiivisista, miinusmerkkisistä lukemista, oli aika lähteä tutustumaan läheiseen turistihelvettiin.
Tätä lähemmäksi en Rukan hulinoita kuitenkaan vapaaehtoisesti mene.
Yllä kuva järven takana horisontissa häämöttävästä hulinapuistosta, jossa on pohjoisen romantiikkaa ja erämaiden rauhaa huokuvia raitteja kuten "Bistrontie" ja ties mitä muita "Kebabinpolkuja" ja "Pizzanaukioita". Mikään inhimillinen ei ole mahdotonta kun tuhannet "hiihtäjät" ja muut palturin laskettelijat saapuvat pääsiäiseksi pakoon etelän hektistä arkea ja rentoutuvat satojen muiden kanssa yökerhossa cocktailit kourassaan riekkuen aina aamuneljään.
Seuraavana päivänä onkin sitten mukava lähteä asiaankuuluvalle hiihtolenkille raikkaassa pakkassäässä. Voi sitten etelässä kehua, kuinka oikea talvi on sitten mukavaa.
Itselleni on iskenyt ns. "Kuusamon tauti", eli herään aamulla viiden aikoihin kuin tatti kahvinkeittoon ja olen iltayhdeksältä jo valmis unten maille. Auringon mukaan on elettävä, kun ei ole muita valoja pimeällä kuin tähdet ja kuu.
Riekkumatta paras, mutta tasaisella maalla, tai tässä tapauksessa veellä on mukava paremman tekemisen puutteessa veellä suksien kanssa latuja ristiin rastiin ja piirtää järven pintaan vaikka iso vee!
No comments:
Post a Comment