Matka on päämäärätön liike eteenpäin

Tänään tuli taas pyöräiltyä ympäri ämpäri Ruissaloa luonnon helmassa.

Luonto tunkeutui jopa suuhun jonkun isomman pörriäisen muodossa ja vahingossa nielaisin ötökän, eli syötyäkin tuli.

Mukana oli tietysti Canon 5D mkII ja S90, mutta jotenkin vain tuo iPhone oli niin näppärä vetäistä esille, että suurin osa kuvista on Retro Cameralla ja Hipstamaticilla otettu. Yksi Tadaa on myös joukossa, ei hassumpaa.

Ruissalokiertue alkaa aina perinteisesti kansanpuistosta, mistä onkin mukava katsella kaukaisuudessa häilyvää kaupunkia ja naapurisaaria.

Kelo ei tule vahinko kaulassa ja tässä perinteinen kelo-kuva.
Tammiko lie, enpä tiedä.

Rauhallinen vauhti takasi sen, että koko ajan oli aikaa katsella sitä sun tätä, mitä nyt pari kertaa meinasin vetää mutkat suoriksi ja metsähallituksen puolelle, koska katse oli koko ajan muualla kuin tiessä.
Englantilaisiakaan ei näkynyt tänään kävelemässä kulkureiteillä.
Joskus niitä on pilvin pimein, ihmisiä jotka eivät ymmärrä oikeanpuolista liikennettä.

Luonto kävi jopa polkupyörään käsiksi.
Terttu oli tarttunut polkimeen.

Kuuvasta löytyi minulle ennestään tuntematon lintutorni luontopolun varrelta.
Huimaavaa.

Paluumatkalla oli pakko ottaa kuva aidasta ja sen seipäistä.
CrossProcess on tämän kuvan takana.

Matkan loputtua palauduin lähtöpisteeseen.