Toukokuu jo kääntyy lopuilleen, etelässä kukkivat kaiken maailman risut ja kaupoissa myydään jo varhaisperunoita.
Kovin on kesäistä.
Kaunista kyllä.
Lapissa ja koillismaalla on vielä lunta ihan nokko, mikä on sekin hyvä.
Liian aikainen kevät on hillan surma.
Pörriäiset ja muut pölyttäjät heräilevät liian lämpimänä keväänä kun kasvit vielä nukkuvat.
Kylmä kevät ja myöhäinen kesä ovatkin hillan paras ystävä.
Hilla kun on siitä surkea kasvi että on poika- ja tyttöhilloja ja jos joku ei käy kylässä molemmissa, niin ei tule hillavauvoja.
Se joku on pörriäinen joka vierailee jos kohtauskulma ja -hetki on oikea.
Hilla kun kukkii kun kukittaa. Jos silloin sataa, tuulee, on liian kylmää tai kuivaa, noh niistä hilla voi vielä selvitä, mutta jos ei ole pörriäisiä, niin sitten se on kanttuvei.
Jännityksellä kaikki hillastajat seuraavat jo kevään edistymistä.
Isäukon kuvaamat tulevat saunapuutkin köllöttelevät vielä tukevasti kinoksen päällä.
Siinäpä kuivuvat kevätauringossa.
Kesällä kirves heiluu ja rantteella on töitä tiedossa mökillä, jota työleiriksikin kutsutaan.
No comments:
Post a Comment